Jospas laittas hieman päivitystä siitä, missä ollaan menossa agilityharrastuksessa.
Agilitystä oli tarkoitus tulla meille ns. kakkoslaji, jota harrastetaan omaksi huviksi ja mielen virkistyksesi. Kilpailuille en edes uhrannut ajatusta, päämääränä oli tarjota koiralle jotain jossa olisi vauhtia ja vaarallisia tilanteita :) Toko ja tottis on tiukkaa puurtamista ja pilkuntarkkaa tekemistä, ja välillä tuntui että energiselle ja vauhdikkaalle koiralle voisi tarjota muutakin tekemistä.
Esteet opittiin suht nopeasti tuntemaan, ainoastaan keinu oli hieman arveluttava. Siitäkin päästiin harjoittelemalla ohi, enää keinua ei hidastella. Paitsi ohjaajan toimesta, että ehtisi mokoma laite laskeutua alas ennen kuin koira siitä lähtee. Parhaat ja mieluisimmat esteet ovat puomi ja A-este, tottakai, jotta minä saisin päänsärkyä kontaktipinnoista.
Haluaisin koiran tekevän ne itse, ilman pysähtymistä alastulokontaktilla. Ylösmenokontakteille pystyn koiraa hidastamaan, mutta on vaikea ehtiä sinne alastulokontaktille vahtimaan. Tähän mietitään vielä keinoja.
Pujottelu on toinen hankala, mutta todennäköisesti ohjaajassa on vika. Toistoja Kepa ei tässäkään kestä montaa peräkkäin, pitäisi vaan päästä tekemään joka päivä / joka toinen päivä kepit jotta niihin saisi kunnon rutiinin. Tekniikka on hallussa, mutta kun vauhtia tulee lisää meinaa koira ruveta oikomaan. Joudun vielä jonkun verran auttamaan sanallisesti, onneksi käsimerkit alkavat jäädä pikkuhiljaa pois.
Kisauran aloittamista estää oikeastaan vain minun edistymiseni. Ohjaaminen on todella vaikeaa, kun on pitkät raajat. Menen helposti liian kovaa vauhtia radalla kun innostun, jolloin koiralle tulee kiire minun mukaani. Pitää opetella sipsuttamaan ja vaihtamaan lennossa askelpituutta, joten harkinnassa on jonkinlainen tanssikurssi ;)
Paras ohje jonka olen tähän mennessä saanut liittyen agilityyn ja omaan toimintaani radalla: "Älä ajattele vaan tee." Huomaan sen toimivan, koska jos jään miettimään radalla liikaa, menee harjoitus taatusti pieleen. Osaan kyllä jos en mieti liikoja.
Harjoitellaan kuitenkin ohjauksia ja muita juttuja lajiin liittyen, joihin ei tarvita estettä. Yksi hyppyeste meiltä löytyy, samoin muutama suksisauva jotka mallaavat keppien virkaa. Itse asiassa sen jälkeen kun hankittiin nuo sauvat ja harjoiteltiin pujottelun tekniikkaa niillä, on edistyminen ko. esteellä ollut nopeampaa.
perjantai, 10. huhtikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti